Siis, vanhempani. En oikeen tiedä mitä heistä kirjottasin, oon jotenkin niin "neutraali" niiden kans. Ne on vaan äiti ja iskä.
Äiti on minulle välillä mumsse, mamssu tai sitten vain äiti. Isä on sitten iskä silloin harvoin kun hänelle puhun. Eli äiti on mulle tosiaan se läheisempi, ja oon huomannutkin että en varmaan pärjäisi ilman äitiä näinä aikoina. :)
Äitin kanssa keskustelen itseasiassa aika useinkin. Ja käyn sen kanssa paikoissa (kuten voitte tämän postauksen alustakin lukea). Mä en sinänsä häpeä äitiä tai mitään vaikka välillä tuleekin sellasia että voi hyvää päivää... :D Mutta äiti on mulle tärkeä henkilö.
Ja iskä, me ei puhuta oikeastaan koskaan paitsi jos asiaa tulee. Iskän kans on enemmän "ammattimaisempi" suhde tai miten mä sen selittäsin, esim. jos mä ja mun veli käydään joskus sen työpaikalla töissä ja semmosta juttua. :D
Joka tapauksessa kummankin kanssa saman katon alla asustelen ja ihan väleissä. Toisinaan mua tavallaan harmittaa, kun me ei melkeen koskaan mistään riidellä, sekin olisi rakentavaa kokemusta. Jos nyt joskus jostain niin saldosta ja kotiintuloajoista.
Ei sekään tietenkään olisi kivaa jos olisi aina negatiivinen ilmapiiri ja koko ajan tapeltas jostain.
Lopuksi sanon, että kummatkin on jotenki vaan mun idoleita. :D Ne on mut kasvattanu ja niillä on vuosia enemmän elämänkokemusta, siksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti